|
Tuotantoja > Iloinen talo
Ilonen talo
Kolmiosainen tv-elokuva (3 x 52 min.)
Ilonen talo perustuu Kreetta Onkelin samannimiseen avainromaaniin, joka ilmestyessään 1996 (WSOY) oli suuri menestys ja puheenaihe. Käsikirjoituksen elokuvaan on tehnyt Maria Ruotsala apunaan kirjailijat Kreetta Onkeli sekä Pirkko Saisio. Tv-elokuvan ohjaa Maria Ruotsala ja sen tuottaa Risto Salomaa / Kinoproduction Oy. Vuodesta 1977 alalla toimineen Kinoproductionin aikaisempia elokuvia ovat mm. Onnen varjot, Raid, Kahlekuningas, Leijat Helsingin yllä, Akvaariorakkaus, Ihanat naiset rannalla, Rikos ja rakkaus ja Näkymätön Elina.
Ilonen talo -elokuva nähdään Ylen kanavalla syksyllä 2006 primetime -aikaan. Elokuvan arvioitu katsojamäärä tv-ensi-iltana on 1.000.000 katsojaa. Elokuva nähdään myös uusintoina Ylen kanavilla seuraavan viiden vuoden aikana kolme kertaa. Ilosen talon näyttelijät ovat sekä maamme tunnustetuimpia näyttelijöitä (Martti Suosalo, Carl-Kristian Rundman, Milka Ahlroth) että uusia, nuoria nousevia näyttelijänalkuja. Elokuvaa kuvataan Joensuussa ja sen lähiympäristössä alustavan aikataulun mukaan heinä- ja elokuussa 2005 sekä helmikuussa 2006.
Ohjaus: Maria Ruotsala
Pääosissa: Milka Ahlroth, Carl-Kristian Rundman, Martti Suosalo, Taisto Reimaluoto, Jessica Grabowsky, Anni Ojanen
Käsikirjoitus: Maria Ruotsala
Kuvaus: Tuomo Hutri
Lavastus: Kaisa Mäkinen
Tuotanto: Kinoproduction Oy / Risto Salomaa
Kuvaukset: heinä-elokuussa 2005, helmikuussa 2006
Suunniteltu ensi-ilta: lokakuussa 2006
Ilonen Talo -elokuvan mediainfo ohessa PDF-muodossa:
Lataa mediainfo täältä (280KB)
Lyhyt kuvaus elokuvasta
Elokuva kertoo perheestä, joka hajoaa vaikeuksien ja alkoholismin takia. Keskeiseksi nousee äidin ja tyttärien suhde. Elokuvan ihmisiä ei katsota ylös- eikä alaspäin, vaan seistään heidän rinnallaan
Tämä on tyttärien selviytymistarina. Elokuva kertoo tavallisesta alemman keskiluokan perheestä ja sen sortumisesta mielenterveyden ja alkoholismin tuomiin ongelmiin. Se kertoo lasten kiirastulesta, taistelusta ja lopulta irtaantumisesta kodin ahdistavasta maailmasta kohti omaa elämää. Elokuva näyttää, kuinka sukupolvelta toiselle periytynyt itsetuhon ketju on mahdollista katkaista.
Sisarusten välinen yhteisyys ja päähenkilö Ruutin oma mielikuvitusmaailma auttavat selviytymään. Elokuvassa nähdään kaikkien kolmen - tyttärien ja äidin - näkökulmat. Se on siis yhtälailla äidin kuin tyttärienkin tarina. Mutta pikkusisko Ruut tuodaan lähimmäksi katsojaa ja hän toimii myös elokuvassa sympaattisena kertojana/ajattelijana. Hän kommentoi asioita ja tapahtumia sisäisellä äänellään viattomasti, ilman niiden arvottamista hyviksi tai pahoiksi, älykkäästi ja mustan huumorin värittäminä.
Elokuva on traaginen, mutta samalla terävästi koominen, jopa absurdi. Äiti on huumorintajuinen, älykäs rääväsuu. Mutta myös hänet nähdään inhimillisestä ja ymmärtäväisestä näkökulmasta: hän on osittain elämänsä uhri. Hän on orpo ja köyhistä oloista. Vaikka hän oli lahjakas, hänellä ei ollut kuitenkaan varaa opiskeluun ja ehkä suurin hänen kohtaloonsa vaikuttava tekijä oli ja on alkoholi, alkoholismi. Mutta jos äidistä ei tehdä pelkästään uhria, niin ei myöskään sankaria. Äidin alkoholismi käsitellään rohkeasti ja suorasti, ilman pyhimyksen "sädekehiä".
Suomeen pienelle paikkakunnalle sijoittuva elokuva kätkee kertomukseensa filosofista sanomaa ja elämänviisautta: kuinka elämän traaginen tarkoitus on optimismin ja pessimismin tuolla puolen. Elokuva ei ole riippuvainen aikakaudesta eikä paikasta, vaan tarina on ajaton ja yleismaailmallinen.
Elokuva esittää elämästä selviytymistä ja kasvamista tyttärien kautta, varsinkin päähenkilön Ruutin. Kun tytöt ovat aina joutuneet olemaan marginaalissa ja sivustakatsojina elämän juhlissa, he ovat myös nähneet sen teeskentelyn, pikkusieluisuuden ja pinnallisuuden, mikä noihin juhliin helposti sisältyy. Varsinkin Ruutilla on elokuvan lopussa sellaista sielun herkkyyttä, syvyyttä ja viisautta, joka ei kehity liian "sileitä teitä kulkiessa".
Kaikessa realistisuudessa, sievistelemättömyydessä emme pyri kuitenkaan inhorealismiin, vaan inhimillisyyteen. Kärsimys kuuluu väistämättömänä elämään jokaisen ihmisen kohdalla. Kyse on siitä, missä kulkee kärsimyksen raja. Tässä tarinassa elämänvoima on kärsimystä suurempi. Siitä syntyy elokuvan kauneus. Vaikka aihe on traaginen, on se samalla oudolla tavalla kepeä.
Lehdistökuvia:
Kuvaa klikkaamalla saat isomman kuvan, jonka voit tallentaa lehdistömateriaalia varten. Kuvien oikeudet omistaa Kinoproduction Oy.
Äiti (Milka Ahlroth) kauniina
Äiti (Milka Ahlroth), tytöt (Marika Gröhn ja Emmi Kukkonen) ja pappa (Kauno Villberg)
Isä (Carl-Kristian Rundman) ja pikku Ruut (Marika Gröhn) pihalla
Pikkutytöt (Marika Gröhn ja Emmi Kukkonen) katsovat pelokkaina oven raosta
Tytöt (Marika Gröhn ja Emmi Kukkonoen) ja Pappa (Kauno Villberg) katsovat äitiin (Milka Ahlroth)
|
